Opka testasi kolme täysin erilaista pitsaa

Pitsaa saa nykyään varsin monenlaista. Mutta mihin tilanteeseen sopii mikäkin, entä kohtaako hinta aina laadun kanssa? Opka testasi puolestasi kolme täysin erilaista pitseriaa, jotka sopivat kaikki eri tilanteisiin.

Jättipitsa huokeaan hintaan

Ege 1, Varissuo (kebab-pitseria)

Pitseria sijaitsee hyvin pelkistetyssä miljöössä lähellä kauppakeskusta. Sisään astuessa ovikello soi ja kassalle saapuu myyjä. Tiedustelen heidän suosituinta pitsaansa. Nainen luettelee muutamia ja valitsen niistä yhden. Romeo sisältää kebablihaa, kinkkua, aurajuustoa ja ananasta ja maksaa vaivaiset 9 euroa 50 senttiä.

Nopea palvelu tuntuu hyvältä, nälkä kurniikin jo vatsassa. Pitsa on niin valtava, ettei se ei meinaa mahtua edes lautaselle. Täytettä on runsaasti reunoille asti, juustoa on paljon. Pitsa näyttää juuri sellaiselta, joita saa tällaisista kebab-pitserioista. Pitsa on hieman palanut reunoista ja rasva oikein tirskuu syödessä. Pitsan maku on tunkkainen. Ensimmäisestä suupalasta lähtien erotan hieman oudon sivumaun. Nyt kaduttaa, että annoin lisätä pitsaani oreganoa ja valkosipulia. Valkosipulin vahva maku hallitsee pitsaa ja tekee siitä entistä tunkkaisemman. Vahvat maut yhdessä sekoittuvat melkoiseksi makupommiksi. Jaksan syödä hädin tuskin puolet pitsastani. Pitsasta riittäisi helposti kahdelle hengelle.

Miljöö on perinteikäs. Sisustus on tummanpuhuvaa ja valaistus pimeähkö. Ravintolassa on monta loosia. Pitseriasta löytyy myös akvaario, jossa pulikoi muutama kala.  Seinustalta löytyy myös syöttötuolit lapsille.

Pitserian ovikello soi tiuhaa tahtia, asiakkaita riittää. Useimmat ottavat tilauksensa mukaan. Myyjä luuli aluksi minunkin ottavan pitsani mukaan. Huomaan, että kassalla pari lasta saa jälkkäriksi tikkarin. Palvelu on hyvin pelkistettyä, mutta ainakin saa olla rauhassa omissa oloissaan.

Lopputulos on aika sama kuin olettamukseni paikasta. Jos haluat ison pitsan hyvään hintaan, suuntaa tänne. Kostean illan jälkeen paikka toimisi varmasti. Mikäli kuitenkin etsit makunautintoa, saatat täällä pettyä. Nappivalinta darrapitsaksi.

Kuin Italiassa olisi

Trattoria Romana, Hämeenkatu (italialainen ravintola)

Pitseria on hieman huonosti huomattavissa, vaikka se sijaitseekin vilkkaalla Hämeenkadulla. Ulkona pahvista tehty stereotyyppinen italialaismies toivottaa muhkeissa viiksissään ruokailijat iloinen hymy kasvoillaan tervetulleeksi. Keskiviikkoiltana paikassa ei ole ruuhkaa, mutta viikonloppuisin pöytävaraus on enemmän kuin suotavaa.

Palvelu on melko kiirehtivää. Pöytäseurueeltani tullaan turhan monta kertaa kysymään, onko kaikki hyvin. On mukavaa, että meidät huomioidaan, mutta tuntuu että niskassamme huohotetaan jatkuvasti.

Seurueessani on yksi gluteenitonta ruokavaliota noudattava ja saammekin tietää, että pitsaa ei saa gluteenittomana. Lisäksi pasta-annoksissa on pöyristyttävän kallis gluteenittomuuslisä, viisi euroa. Ystäväni tilaakin lohisalaatin, mikä osoittautuu maittavaksi. Toinen ystäväni kehuu kasvispitsaa, joka tehdään tarjoilijan mukaan sellaisista aineista, mitä italialainen kokki sattuu kaapeista löytämään juuri silloin.

Tilaan ravintolan nimikkopitsan, Romanan, joka on heidän suosituin pitsansa. Pitsassa on tomaattia, mozzarellaa, ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa. Pitsan hinta on 16 euroa ja se on kohtuullinen, sillä kokokin on sopiva. Reunat ovat sopivan rapsakat, tosin hieman palaneet. Rucolaa on päällä runsaasti ja se on tuoretta sekä sopii makeahkon tomaattikastikkeen seuraksi mallikkaasti.

Miljöö ja makumaailma vievät minut suoraa mielikuvitusmatkalle pieneen italialaiskylään. Pitsa on kaiken kaikkiaan miellyttävä makuelämys ja paikka söpön omanlaisensa. Viikonloppuisin suositellaan pöytävarausta, sillä paikka on hyvin suosittu. Ravintola sopii täydellisesti ystäväporukan illanviettoon.

Hifistely ja rento tunnelma kohtaavat

Tintå, Aurakatu (trendiravintola)

Kello on kahdeksan sunnuntai-iltana. Ravintolan ulkopuolella istuu ihmisiä viltteihin kääriytyneinä. Sisään astuessa korviin tulvii puheensorinaa ja iloista naurua. Tarjoilija huomaa meidät välittömästi ja ohjaa pöytään. Huokaisen helpotuksesta, onneksi olimme varanneet pöydän.

Tilaan ravintolan suosituimman pitsan, joka sisältää päärynää, sinihomejuustoa, paahdettua pekonia ja karamellisoitua pähkinää. Pitsasta saa myös kasvisversion, niin että pekoni jätetään pois, hinta on myös silloin kaksi euroa halvempi.

Palvelu on ystävällistä ja pitsa saapuu kymmenessä minuutissa tilauksesta. Pitsan ulkomuoto eroaa perinteisestä pyöreästä pitsasta. Soikean mallinen pitsa tarjoillaan lankulta. Ulkonäkö on herkullinen, nuutuneita rucolanlehtiä lukuun ottamatta. En löydä pitsastani paahdettuja pinjansiemeniä, joita listan mukaan kuuluisi olla jokaisessa pitsassa rucolan lisäksi. Seuralaisellani pinjansiemeniä kuitenkin on.

Ensimmäinen pala sulaa suussa, mikä makujen sinfonia! Suolainen pekoni ja makea päärynä todella täydentävät toisiaan. Pitsan reunat ovat sopivan rapsakat, mutta ilmavat. Täytteitä saisi kuitenkin olla pitsassa tasaisemmin. Välillä suuhun leviää täydellinen makujen harmonia, mutta lähellä reunaa pitsa on melko mauton. Pitsa ei ole suurimmasta päästä, joten ennen ravintolaan menoa ei kannata paastota koko päivää. Hinta on ehkä hieman tyyris, 16 euroa, sillä kyse on kuitenkin pitsasta ja pienehköstä koosta. Miljöö on toki hurmaava, joten siitä maksaa mielellään vaikka vähän ekstraa.

Tänne kannattaa ehdottomasti suunnata jonain vähän spessumpana päivänä. Paikka toimisi varmasti myös treffeillä, sillä sisustus on samalla sekä persoonallinen että kodikas. Valaistus on sopivan hämärä ja romanttinen. Ravintolassa on myös intiimiyttä, mutta rento puheensorina poistaa turhan jännityksen.

Karoliina Närvänen